Toimitus — Joensuulainen

Median tila

23.1.2017 By Toimitus

20 vuodessa näemme maakuntalehdistön katoamisen Suomesta.

Mediahistorian periaatteisiin ja dynamiikkaan perustuen väitän, että nykyisenkaltainen maakuntalehdistö tulee katoamaan Suomesta 20 vuodessa. Se johtuu siitä, että uutissisältöihin ja maakunnallisuuteen perustuvalta medialta menee alta kolme asiaa:

-mediamaiseman muutoksen myötä uutiset siirtyvät täysin sähköiseen mediaan

-sähköinen viestintä on ylivoimainen tekninen media-alusta ja syö hyvin nopeasti niitäkin vähiä vahvuuksia, joita printillä vielä on (mm. tuotetuntuma)

-koska sähköinen media on niin ylivoimainen, aiheuttaa se maakunnallisuuden käsitteellisen merkityksen häviämisen.

Lähtökohtaisesti asiat ovat sähköisessä ympäristössä vain joko paikallisia (välittömään lähiympäristöön kuten kunta, kaupunki tai kaupunginosa sidottuja), valtakunnallisia (kuten koko maata koskevan poliittisen järjestelmän toiminta) tai globaaleja (tiettyjä globaaleja aihealueita koskevia, kuten erilaiset harrasteaiheet jne.).Painetun maakuntamedian kriisi on siis pelättyä paljon pahempi. Itella odottaa, että vuoteen 2020 mennessä (eli vain seitsemässä vuodessa) painettujen jakelujen levikki putoaa puoleen, eli 50%. Itse uskon, että painettujen lehtien maakuntalehtien levikit tulevat näkyvissä olevassa tulevaisuudessa laskemaan jopa 90%. Miksi näin pessimistinen arvio? Siksi, että painetuilla maakuntalehdillä ei ole mitään niistä vahvuuksista, joihin moderni sähköinen media perustuu. Mediatum Oy:n tutkimusten mukaan jo nyt alle 30-vuotiaille internet on lehteä tärkeämpi media, ja sähköisen median merkitys vain korostuu nuorempia ikäryhmiä kohti mentäessä.Tämä dramaattinen johtopäätökseni perustuu lisäksi mediahistoriassa toistuvaan ns. mediaevoluution dynamiikkaan. Tämä on eri asia kuin biologinen evoluutio (johon en itse usko biologisena versiona), mutta joka selittää hyvin mediateknologian murroksen aiheuttamaa median muutosta. Se tarkoittaa, että aina uuden viestintäteknologian ilmestyessä näyttämölle muiden medioiden asema muuttuu dramaattisestikin. Tosin tärkeää on muistaa, että mediaevoluutio ei ole vielä aiheuttanut yhdenkään vanhan median täydellistä katoamista.Maakuntamediakin tulee siis säilymään, mutta nykyiseen verrattuna hyvin pienellä volyymitasolla. Maakuntamedian pelastukseksi eräs entinen valtakunnallisen päivälehden päätoimittaja hahmottelikin hiljan YLEn tarjoamaa ja veronmaksajien rahoittamaa tuotantoapua. Tämä vääräoppisen kuuloinen ehdotus osoittautunee oikeammaksi analyysiksi kuin alkuun näyttää. Alueellisuudesta tulee julkisen palvelun median lähes monopolistinen toimialue. Alueellisuuden ansaintalogiikan tosin vain verorahoitus kykenee ratkaisemaan, koska kukaan muu kuin valtio ei ole siitä valmis maksamaan. Tämä edellä viitattu entinen maamme ainoan valtakunnallisen sanomalehden päätoimittaja näki tulevan kirkkaammin kuin muut. Miksiköhän? Siksi, että päätoimittajana toimiessaan hän näki tämän mediaevoluution dynamiikan purevan omaa mediaansa hyvin voimakkaasti. Siksi hän sai lähteäkin. Hän nimittäin näki ongelman muttei kyennyt ratkaisemaan sitä, koska Helsingin Sanomat tulee kärsimään tästä muutoksesta kenties kaikkein eniten. Siitäkin tulee vain yksi paikallislehti muiden joukossa.

FT Taisto Lehikoinen

Edesmenneet valtuutetut opastavat

23.1.2017 By Toimitus

Eeva Turunen ja Erkki Korhonen istuivat yhteensä 70 vuotta valtuutettuina

Eeva Turunen tuli politiikkaan osak si ulospäin suuntautuneen luonteessa vuoksi ja osittain siksi, että hänen silloinen työtoverinsa Vilho V. Turunen pyysi häntä.

– Tule kuule poikalyseon johtokuntaan, kuului Vilhon kutsu. Siihen oli helppo vasta ta myöntävästi, kun omat pojat olivat tuossa koulussa, sanoi Eeva. Tehtävässä Eeva oli liberaalisen kansan puolueen mandaatilla eikä hän oikein kehdan nut olla tilaamatta myös puolueen äänenkan nattajalehteä. Vuoden verran lehti ehti tulla, ja sitten vuonna 1972 hän oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Puolue oli tosin vaihtunut Kokoomukseen, johon häntä pyysi silloinen toiminnanjohtaja Kyösti Siippainen. Varsinainen valtuutetun kausi alkoi vuonna 1977 ja jatkuu tämän vuoden 2008 loppuun. Yhteensä valtuus tovuosia tulee siis yli 25 vuotta. Lisäksi Eeva istui eduskunnassa kolme kautta vuosina 1983-1995.

Eväät tuleville valtuutetuille

Eevan eväät uusille valtuutetuille kuuluivat 2008:

-Valtuutettujen tulisi opetella puhumaan vähemmän jonninjoutavia ja tuomaan itseään esille. Ilkeilyllä ei saada mitään aikaan eikä sillä että toistetaan samoja asioita, joita toiset ovat jo sanoneet. -Toinen yhtä tärkeä asia on kuuntelemi nen. Pitää jaksaa kuunnella, mitä toiset sano vat. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhdessä toisten kanssa. Ja jos meinaa todella tehdä yhteistyötä, pi tää osata ”poisoppia” jotain omia mielipiteitä ja hyväksyä toisten aivoituksia.

– Pitää nähdä vaivaa toisten takia. Se on sitä arkipäivän rakkautta.

Näin sanoi ihminen, joka on nähnyt vaivaa yli puolivuosisataa meidän toisten hyväksi. Liekö se sitä arkipäivän rakkautta?

Erkki Korhonen on istui Joensuun valtuustossa vuodesta 1972 alkaen. Istuntovuosia on yhteensä 35.

Erkki muistelee vuonna 2008:

– Sain vuonna 1972 ensimmäistä kertaa ollessani ehdolla Joensuun valtuustoon muistaakseni 105 ääntä. Silloinen Kristillinen liitto oli vaaliliitossa kokoomuksen kanssa ja kun kokoomuslainen Veikko Saksi muutti pois, istuin hänen varamiehenään valtuustopenkkiin keväällä 1973, aloittaa Erkki.

– On ollut monia vaikeita päätöksiä, joita on joutunut tekemään tavallaan tilanteen pakosta. Yksi nousee kuitenkin nyt mieleen. Se oli energialaitoksen eli kaupungin sähkölaitoksen, myyminen. Vastustin sitä loppuun saakka ja en pitänyt energialaitoksen myymistä millään tavalla hyvänä asiana. Vaikka äänestys oli tiukka ja energialaitoksen myynti toteutui, jätti tuo päätös kuitenkin pahan mielen pitkäksi aikaa, huokailee Erkki.

Ehkä nyt jälkiviisaasti jokainen joensuulainen voi kysyä, oliko energialaitoksen myyminen oikein. Naapurikaupungissa Kuopiossa sekä energialaitos että puhelinlaitos ovat osa Kuopiota. Vielä muutama viikko sitten noiden yhtiöiden pörssiarvo oli 250 miljoonaa euroa. Joensuu sai sähkölaitoksesta ja puhelinlaitoksesta saman verran markkoja.

Uudelle valtuutetulle Erkki halusi sanoa vuonna 2008:

-Opi kyseenalaistamaan asioita ja ole rohkea tuomaan esille omaa näkemystään, vaikka se poikkeaisikin toisten näkemyksistä. Ne vievät kaikkein eniten yhteiskuntaa eteenpäin, jotka kyseenalaistavat päätösehdotuksia. Kaikissa asioissa pitää myös seisoa omien ajatuksien ja periaatteiden takana, vaikka tietäisikin häviävänsä.

Konkareiden mielipiteet ovat arvokkaita ja oppimisen arvoisia.

Yrittämisestä Joensuussa

23.1.2017 By Toimitus

”Eläköön suomalainen työ

Pikainen visiitti Joensuun kävelysiltatyömaalle kertoi karua kieltä. Siltapalkitkin tulivat Virosta. Milloinkahan me saamme uudet virkamiehet tähän kaupunkiin Virosta? Taitaisivat tulla huomattavasti halvemmaksi kuin nykyisten pitäminen.

Eräs yleisöosastolle kirjoitellut lausui:

-”Kaupungin säästötoimien edistämiseksi esitän, että Joensuun johtavat virkamiehet 30-50 kpl lomautetaan heti 500 päiväksi. Sen jälkeen katsotaan tarvitaanko heitä. Ja uusien johtajien palkkaaminen annetaan Joensuun Seudun Hankintatoimelle tehtäväksi toimeksiannolla: valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Se joka tulee halvimmalle töihin, valitaan.”

Todella hieno esitys. Noinhan sitä pitää virkamiehet valita: kuka tulee halvimmalla töihin, otetaan.

Eräs toinen yrittäjä kääntyi seuraavalla asialla toimitusta:

-”Osallistuin itse yrittäjänä hiljattain suureen mainostoimistojen tarjouspyyntökierrokseen. Jäin viimeiseksi. Oma hintani oli 3 kertaa kalliimpi kuin voittaneen. Jouduin tekemään selvityksen luontoarvoista, käytetystä sähköstä, roskien kierrätyksestä, sovellettavista työehtosopimuksista ja sitten vielä jättämään työ- ja referenssinäytteitä kahtena kappaleena. Pelkästään niiden postitus maksoi yli 40 euroa. Kaikki pyydetyt selvitykset pisteytettiin ja mainostoimistojen työtä arvioijien nimiä ei julkaistu. Todennäköistä on, että raatiin on kuulunut toimistosihteeri, hankinnasta vastaava insinööri ja joku muu. Todennäköisesti heillä kenelläkään ei ole mitään mainonnallista koulutusta ja jokainen tiesi etukäteen tarjousten hinnat. Valintaperusteina piti olla kokonaisvaltaisesti edullisin hinta, mutta päätöksessä luki:edullisin hinta.”

Miksi ihmeessä pyydetään kaikenmaailman selvityksiä, jos hinta on ainoa valintaperuste. Puretaanko sopimus valitun yrityksen kanssa sen takia, että roskia ei sittenkään kierrätetä ja sähkönä onkin ydinvoimalla tuotettu? Jos näin ei tehdä, koko kilpailutus on ollut ihan turha.

Tätäkö on yrittäminen Joensuussa ja joensuulaisille yrittäjille. Erään yrittäjäjärjestön tilaston mukaan jopa 70% Joensuun hankintatoimen suorittamista tilauksista menee maakunnan ulkopuolelle. Eihän se mikään ihme ole, kun valintaperiaatteena on vain hinta. Siis tarjottu hinta. Kukaan ei koskaan ole saanut vaan selville onko se tarjottu hinta se, millä työ tai tavara on sitten hankittu. Eräs yrittäjä kysyi kaupungin silloisen torikahvioloiden vuosivuokria ja sitä miksi ne on annettu yksinoikeudella vain kahdelle yrittäjälle. Vastausta ei kuulemma saatu koskaan. Näiden asioiden valvominen kuuluu tarkistuslautakunnalle, mutta sieltäkään ei tietoa saa. Miksi kaikki pimitetään?

Kilpailutus on hyvä asia, mutta sitten kaikki toimijat pitää laittaa samalle tasolle. Jos Virosta tilataan siltapalkit, pitää sieltä saada verovelkatodistus, työehtosopimukset, työaikasäädökset, jätteiden hoito, työskentelyolosuhteet, käytetty sähkö…..Jos kilpailutetaan konsulttitoimistoja, pitää arvioijien olla alan ammattilaisia. Vai voisiko ajatella sillä tavalla, että siltapalkit valitsevat konsulttialan ammattilaiset ja konsulttialan toimistopalvelut teräsrakenne suunnittelijat.

Joensuun kouluissa syödään Thaimaassa kasvatettua kanaa. Siis Thaimaassa, perunat tulee Puolasta, vaikka yksi maamme suurimmista perunaviljelmistä on Joensuun kyljessä. Onko siinä järkeä, jokainen voi miettiä.

Maanpuolustussoittokunta

23.1.2017 By Toimitus

Savo- Karjalan Maanpuolustussoittokunta on vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön perustuva soittokunta, jonka runko-orkestereina toimivat Joensuun ja Outokummun puhallinorkesterit. Se perustettiin vuoden 2014 alussa Pohjois-Karjalan prikaatin ja Karjalan Sotilassoittokunnan toiminnan lakkauduttua. Vuodenvaihteessa orkesteri aloitti toisena pilottisoittokuntana koko Suomessa. Maanpuolustussoittokunta toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueille.

Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunnan kotipaikka on Joensuu, ja siihen kuuluu 55 soittajaa. Naisia kokoonpanossa on 21 ja miehiä 34, soittajien ikä on 15–80 vuotta. Kapellimestarina toimii Mika Hirvonen, joka johtaa myös Joensuun ja Outokummun puhallinorkestereita sekä konservatorion sinfoniaorkesteria. Mika Hirvosella on vankka tausta sotilassoittajana Karjalan Sotilassoittokunnan riveissä.

Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana soittokunta on järjestänyt kaksi omaa konserttia sekä esiintynyt lukuisissa maanpuolustushenkisissä tilaisuuksissa. Suuren soittajamääränsä ansiosta soittokunta pystyy esiintymään monenlaisissa tapahtumissa hyvinkin vaihtelevilla kokoonpanoilla. Ohjelmiston runko koostuu perinteisestä sotilasmusiikista, mutta ei suinkaan rajoitu siihen, mistä hyvänä osoituksena ovat esimerkiksi joulukuussa 2015 järjestetyt Sibelius-juhlavuoden teemakonsertti sekä syksyllä 2016 kaksi joulukonserttia, lukusia esiintymisiä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksissa. Pohjois-Karjalan aluetoimisto palkitsi soittokunnan perustamisen Vuoden 2014 Maanpuolustusteko -tunnustuksella.

Levy tekeillä

– Kevään suurin ponnistus on tuottaa sota-ajanlauluista äänlevy. Vastaava äänite on viimeksi tehty Pohjois-Karjalassa 1980-luvun loppupuolella. Koko levy tuotetaan omakustannusperiaatteella ja suuri ilo oli se, että paikkakunnan liikemiehet sponsoiroivat levyn tekemisen. Syksyllä on julkistamiskonsertti ja levy annetaan ilmaiseksi kaikille alueen veteraaneille, toteaa kapellimestari Mika Hirvonen.

Joensuu

23.1.2017 By Toimitus

KUNTAVAALEISSA SÄPINÄÄ JOENSUUSSA

Saksalainen sanonta sanoo: Wer die Wahl hat, hat die Qual. Vapaasti suomennettuna se merkitsee kutakuinkin: kellä valinta, sillä vaiva. Ehkäpä valinta on aina ollut saksalaisille vaikea, koska heidän on usein pitänyt valita vain kahdesta: katolinen kirkko vai luterilainen, sosiaalidemokraatit vai kristillisdemokraatit, ydinvoima vai hiilivoima jne.
Suomessa valinta on vaaleissa jopa tuskaista. Joensuussakin on reilut 400 ehdokasta, jotka edustavat 10 eri aatesuuntausta. Yleensä äänestäjät vitkuttelevat päätöstään aina viimehetkeen saakka. Siitä kertoo mm ennakkoäänestyksen osallistuminen. Vain joka neljäs käy ennakkoon äänestämässä.
Politiikan tutkijat ovat aina olleet kiinnostuneita siitä, miten äänestyspäätös syntyy. Aivan viime aikoina on myös otettu mukaan ehdokkaan yleisilme ja esiintyminen. Näyttää siltä, että juuri noilla on paljon vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen.
Eräiden tutkimusten mukaan äänestäjät voidaan jakaa seitsemään eri ryhmään.

1.Vakaat

Suurin äänestävien ryhmä on vakaat. He ovat niitä, jotka tietävät jo kaksi, kolme kuukautta ennen, ketä äänestävät ja miksi äänestävät. Viime eduskuntavaaleissa sanotaan, että näitä vakaita oli yli 40% kaikista äänestäneistä. Näiden vakaiden äänet menevät periaatteessa tutuille ja turvallisiksi koetuille puolueille. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että kokoomuksella, sosiaalidemokraateilla, kristillisdemokraateilla on aina muutama satatuhatta varmaa äänestäjää. Tuli vaikka lunta tupaan, puoluetta äänestetään. Tuohon uskollisuuteen ei vaikuta mitenkään se, miten puolue on toiminut tai millaisia kannanottoja asioihin on otettu. Vakaat äänestävät puoluetta.

2 Vaihtajat

Eri mielipidetutkimukset osoittavat, että aina on vaihtajia. He tietävät menevänsä äänestämään, ovat kenties jo valinneet ehdokkaan, mutta viime metreillä vaihtavat kantaansa. Tätä tapahtui mm edellisissä presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Vaihtaja vaihtaa huonon kampanjan takia tai siihen, miten edustaja on käyttäytynyt.
Kannattaa siis suunnitella kampanjansa hyvin.

3. Viipyjät

Viipyjät ovat edelleen äänestäjiä, mutta eivät osaa yksinkertaisesti tehdä päätöstä. Näitä viipyjiä on noin 5% kaikissa äänestäjistä.
Viipyjiin vaikutetaan haastatteluilla, lehtijutuilla, ilmoittelulla ja vaalikeskusteluilla. Viipyjiin vaikutetaan etupäässä asiallisella esiintymisellä. Mudanheitolla vaikutetaan taas vaihtajiin.

4. Herääjät

Herääjät ovat niitä, jotka alunperin päättivät jättää äänestämättä, mutta havahtuivat johonkin ehdokkaaseen.
Kuuluisin herättäjä liennee SMP:n Veikko Vennamo ja nykyisin perussuomalaisten Timo Soini. Herääjiä on myös yllättävän paljon. Heitä sanotaan olevat noin 5%. Kun katsoo viimeisiä gallupeja, on Soini saanut herätyspuheensa pidettyä. ”Rognoosit” osoittavat nousua, sanoisi Vennamo. Yleensä herättäminen ei onnistu kuin todella räväkällä otteella. Herääjät ja viipyjät ovat mielipidelaitoksille todella suuri tuska. Heidän mielipiteistään ei voi mennä takuuseen.
Otetaan tähän vielä yksi oiva esimerkki, kuinka herääjät voivat vaihtaa koko maan poliittisen suunnan. Viime eduskuntavaaleissa bussilastillinen ihmisiä ratkaisi, kummasta tulee suurempi eduskuntapuolue: Kokoomus vai Keskusta. Keski-Suomen viimeinen edustajapaikka meni noin 40 äänen turvin kepulle. Jos kokoomuksen kandidaatti olisi saanut tuon bussilastillisen ääniä, olisi pääministeripuolue vaihtunut. Siksi jokainen ääni on tärkeä.

5. Salaajat

Suuri joukko äänestäjistä ei koskaan kerro ketä aikoo äänestää. Yleensä salaajien määrä on noin 10%. Tuolla kymmenellä prosentilla valitaan mm Joensuun valtuustoon 7-9 valtuutettua.
Tutkijoita tämä tietysti raivostuttaa, mutta vaalisalaisuus on vaalisalaisuus. Salaajat käyvät kuitenkin äänestämässä kansalaisvelvollisuudesta. On vielä se aika Joensuussa ja koko Suomessa, että ei uskalleta kertoa äänestävänsä kommunistia. Näin se vaan on.

6 Luopujat

Yleensä äänestämättä jättäneet leimataan nukkuviksi. Mutta näin ei ole. Tuo ryhmä jaetaan kahteen eri joukkoon: luopujat ja nukkujat.
Luopujien piti alunperin mennä äänestämään, mutta suunnitelmat muuttuivat. Jollekin tuli aivan ylitsepääsemätön este tai vaiva päästä äänestämään olisi ollut liian suuri. Arvioidaan, että näitä viimehetken luopujia on noin 10% kaikissa äänioikeutetuista eli 30% nukkuvien joukoista. Luopujat heittävät pyyhkeen kehään, ja sanovat: mitä se tointaa, olokuusa. Samat ne päättää kuitenkin. Mikkään ei muutu.
Mielessään he toivovat muutosta, mutta aivan viime metreillä joku este estää heitä lähtemästä uurnille. Tätä ongelmaa ratkaistaan kehittämällä mm sähköistä äänestämistä sekä sillä, että ennakkoäänestyspisteitä viedään kauppakeskuksiin.

7 Nukkujat

Viime kunnallisvaaleissa Joensuu oli nukkuvien paratiisi. Lähes 50% jätti äänestämättä. Nukkujat eivät ole kiinnostuneita äänestämisestä. Jos nukkujista saataisiin vaikka 30% äänestämään ja äänestämään uusia henkilöitä, olisi Joensuun valtuusto ihan toisenlainen.

Vaalimainonnan
rooli

Vaalimainonta on yksi vaikein mainonnan laji. Suomessa on vakiintunut käytäntö, että ehdokas laittaa kuvansa, numeronsa ja muutaman väittämän. Etenkin sosiaalidemokraatit käyttävät myös ns kannattajalistaa ilmoituksissaan. Vaalimainonta hyvin harvoin jos koskaan puhuttelee edellämainittuja eri äänestäjäryhmiä. Juuri siinä vaalimainonnan heikkous onkin. Tyypillisemmin vaalimainonnan tekee ehdokas itse ja häntä avustaa työssä lehden ilmoituslatoja, jolla ei usein ole mitään hajua kohderyhmäajattelusta. Näillä eväillä sitten ilmoitellaan itsestä. Pienikin asiantuntija-apu olisi hyväksi, mutta sitä ei saada, koska siitä ei haluta maksaa.Räväkällä kampanjoinnilla ja omaperäisillä ideoilla vaalityö voi kantaa jopa suurenkin hedelmän.

Joensuussa valitaan 59 valtuutettua 2017 vaaleissa ja ehdokkaita on noin 400. Suurin ryhmä tällä hetkellä on SDP ja toiseksi suurin Keskusta.

Kannanotto

20.1.2017 By Toimitus

PS:ltä ”kohtelias täystyrmäys” liikenneväylien yhtiöittämiselle ja seurantalaitteille

– Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ajatukset liikenneväylien yhtiöittämisestä ja autoilijoiden seurannasta eivät etene hallituksessa. Perussuomalaiset eivät niitä hyväksy. Tämä on kohtelias täystyrmäys näille hankkeille. Tämä hallitus on panostanut tienpitoon ja korjausvelan kiinnikuromiseen huomattavasti edeltäjiään enemmän. Tätä linjaa on jatkettava, korosti puheenjohtaja Timo Soini (ps.) tiedotteessaan.

– On vielä kerran todettava, että Bernerin selvitys ei ole hallituksen kanta.

Soini muistutti myös, että kokoomuksessa ja keskustassa useat kansanedustajat ovat sanoutuneet kilvan irti esimerkiksi yhteisesti ja yksimielisesti sovitusta veneverosta.

– Jos jotain yhdessä sovitaan, niin se tehdään yhdessä, jos jotain puretaan, se yhdessä puretaan. Niistä ei päätetä hallituskumppaneiden rivikansanedustajien tiedotteilla ja irtopisteiden keruulla, huomautti Soini.

Vanhusten hoito

12.7.2013 By Toimitus

Mikä mättää vanhusten hoidossa.

Märissä vaipoissa makaavia vanhuksia, väliin jätettyjä asukkaiden päiväkahveja, ylipitkiä taukoja ja Facebookin käyttöä työajalla. Vanhustenhoidossa olisi paljon tehostettavaa, sanovat hoitajat. Useissa kunnallisissa hoivakodeissa kiire on hoitajien mielestä usein tekaistua ja töitä laiminlyödään toistuvasti. Lukuisissa vanhustenhoitoyksiköissä eri puolilla Suomea työskennelleet hoitajat Minna Heiskanen ja Maaret Rantapelkonen jakavat Suomen lähi- ja perushoitajien liiton huolen siitä, että tällä hetkellä hoidon laatu ei ole Suomessa sellainen, joka tukisi ikääntyneen kuntoutusta. Syistä he ovat kuitenkin täysin eri mieltä.

– Hoitajat menevät jatkuvasti kiireen taakse, vaikka joissain paikoissa heillä on kahdeksan tunnin työvuorossa aikaa istua tauoilla jopa kaksi ja puoli tuntia. Olen itse kellosta katsonut, sanoo sairaanhoitajaksi valmistuva ja nykyisin lähihoitajana työskentelevä Heiskanen.

– Ruokataukoja vietetään hoitajien kesken yhtäaikaa, vaikka tapa olisi kielletty. Ruokaa voisi ihan hyvin syödä vanhusten seurassakin ja samalla hoitajat toimisivat esimerkkinä, ehdottaa itsekin hoiva-alalla yrittäjänä toiminut Rantapelkonen.

Vanhusten pitkiksi venyvät yöpaastot ovat Heiskasen ja Rantapelkosen mukaan yksi alan epäkohdista, jotka olisi korjattavissa maalaisjärjellä. He puhuvat hoitajien laitostumisesta asukkaiden mukana.

– Yöhoitaja voisi saattaa nukkumaan pidempään valvovat ja vastaavasti auttaa aamutoimissa aamuvirkkuja. Ei kaikkien vanhusten tarvitse noudattaa hoitoyksikön aikatauluja kellontarkasti – kuten ei monissa yksityisissä hoivakodeissa tehdäkään, he kertovat.

Haastateltujen hoitajien mukaan ylipitkät tauot ja hoitotehtävien laiminlyönti koskettavat erityisesti kunnallisia hoitoyksiköitä, joissa työkulttuuri on usein löysää.

– Mitä suurempi yksikkö, sen enemmän hoitajat luottavat toisten tekemisiin ja siirtelevät vastuuta, sanoo Heiskanen, jonka mukaan ongelmia on myös isoissa yksityisissä ketjuissa.

Hoitajien kokemuksen mukaan yksityisissä pienissä hoivakodeissa viidentoista vanhuksen hoidosta saattaa selvitä kahden vuorossa olevan hoitajan turvin, kun kunnallisella puolella sama määrä hoitajia voi olla kymmenelle asukkaalle.

– Silti yksityisessä tarjottu hoito on usein laadukkaampaa, sanoo Rantapelkonen.

Hän muistelee tapausta, jossa yksikön vammais- ja vanhuspuolen asukkaat olivat sisällä ja osa avun tarpeessa, kun yksikön vuorossa olleesta viidestä hoitajasta neljä näkyi olevan ulkona tupakalla – kiellosta huolimatta.

– Tapaus johti pikapalaveriin ja tiukempaan kuriin, mutta viikon päästä asiat olivat taas ennallaan.

Vanhusten ja heidän omaistensa kohtaaminen on haastateltujen hoitajien mukaan osa-alue, johon hoitotyössä olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

– Hoidettavan omaiselta saa arvokasta tietoa, mutta valitettavan usein heidät koetaan lisätaakaksi ja heitä luikitaan taukohuoneeseen karkuun.

Hoitajat eivät kannata hallituksen suunnitelmaa laskea hoitajien minimihenkilömitoitusta, mutta he muistuttavat, että työkulttuurissa on varaa tehostamisellekin.

– Ihan sama, miten hyvin tai huonosti laitosta johdetaan – kaikki lähtee viime kädessä hoitajasta itsestään. Kiirettä pystyisi purkamaan pelkillä toimintatapojen ja asenteiden korjaamisella.

Median tila

Edesmenneet valtuutetut opastavat

Eeva Turunen ja Erkki Korhonen istuivat yhteensä 70 vuotta valtuutettuina

Yrittämisestä Joensuussa

Maanpuolustussoittokunta

Joensuu

Kannanotto

Vanhusten hoito

Mielihyvää

Mieihyvää

Mielihyvää

Mielipide

Ilmoitukset

Osoite