Eeva Turunen ja Erkki Korhonen istuivat yhteensä 70 vuotta valtuutettuina
Eeva Turunen tuli politiikkaan osak si ulospäin suuntautuneen luonteessa vuoksi ja osittain siksi, että hänen silloinen työtoverinsa Vilho V. Turunen pyysi häntä.
– Tule kuule poikalyseon johtokuntaan, kuului Vilhon kutsu. Siihen oli helppo vasta ta myöntävästi, kun omat pojat olivat tuossa koulussa, sanoi Eeva. Tehtävässä Eeva oli liberaalisen kansan puolueen mandaatilla eikä hän oikein kehdan nut olla tilaamatta myös puolueen äänenkan nattajalehteä. Vuoden verran lehti ehti tulla, ja sitten vuonna 1972 hän oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Puolue oli tosin vaihtunut Kokoomukseen, johon häntä pyysi silloinen toiminnanjohtaja Kyösti Siippainen. Varsinainen valtuutetun kausi alkoi vuonna 1977 ja jatkuu tämän vuoden 2008 loppuun. Yhteensä valtuus tovuosia tulee siis yli 25 vuotta. Lisäksi Eeva istui eduskunnassa kolme kautta vuosina 1983-1995.
Eväät tuleville valtuutetuille
Eevan eväät uusille valtuutetuille kuuluivat 2008:
-Valtuutettujen tulisi opetella puhumaan vähemmän jonninjoutavia ja tuomaan itseään esille. Ilkeilyllä ei saada mitään aikaan eikä sillä että toistetaan samoja asioita, joita toiset ovat jo sanoneet. -Toinen yhtä tärkeä asia on kuuntelemi nen. Pitää jaksaa kuunnella, mitä toiset sano vat. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhdessä toisten kanssa. Ja jos meinaa todella tehdä yhteistyötä, pi tää osata ”poisoppia” jotain omia mielipiteitä ja hyväksyä toisten aivoituksia.
– Pitää nähdä vaivaa toisten takia. Se on sitä arkipäivän rakkautta.
Näin sanoi ihminen, joka on nähnyt vaivaa yli puolivuosisataa meidän toisten hyväksi. Liekö se sitä arkipäivän rakkautta?
Erkki Korhonen on istui Joensuun valtuustossa vuodesta 1972 alkaen. Istuntovuosia on yhteensä 35.
Erkki muistelee vuonna 2008:
– Sain vuonna 1972 ensimmäistä kertaa ollessani ehdolla Joensuun valtuustoon muistaakseni 105 ääntä. Silloinen Kristillinen liitto oli vaaliliitossa kokoomuksen kanssa ja kun kokoomuslainen Veikko Saksi muutti pois, istuin hänen varamiehenään valtuustopenkkiin keväällä 1973, aloittaa Erkki.
– On ollut monia vaikeita päätöksiä, joita on joutunut tekemään tavallaan tilanteen pakosta. Yksi nousee kuitenkin nyt mieleen. Se oli energialaitoksen eli kaupungin sähkölaitoksen, myyminen. Vastustin sitä loppuun saakka ja en pitänyt energialaitoksen myymistä millään tavalla hyvänä asiana. Vaikka äänestys oli tiukka ja energialaitoksen myynti toteutui, jätti tuo päätös kuitenkin pahan mielen pitkäksi aikaa, huokailee Erkki.
Ehkä nyt jälkiviisaasti jokainen joensuulainen voi kysyä, oliko energialaitoksen myyminen oikein. Naapurikaupungissa Kuopiossa sekä energialaitos että puhelinlaitos ovat osa Kuopiota. Vielä muutama viikko sitten noiden yhtiöiden pörssiarvo oli 250 miljoonaa euroa. Joensuu sai sähkölaitoksesta ja puhelinlaitoksesta saman verran markkoja.
Uudelle valtuutetulle Erkki halusi sanoa vuonna 2008:
-Opi kyseenalaistamaan asioita ja ole rohkea tuomaan esille omaa näkemystään, vaikka se poikkeaisikin toisten näkemyksistä. Ne vievät kaikkein eniten yhteiskuntaa eteenpäin, jotka kyseenalaistavat päätösehdotuksia. Kaikissa asioissa pitää myös seisoa omien ajatuksien ja periaatteiden takana, vaikka tietäisikin häviävänsä.
Konkareiden mielipiteet ovat arvokkaita ja oppimisen arvoisia.