KUNTAVAALEISSA SÄPINÄÄ JOENSUUSSA
Saksalainen sanonta sanoo: Wer die Wahl hat, hat die Qual. Vapaasti suomennettuna se merkitsee kutakuinkin: kellä valinta, sillä vaiva. Ehkäpä valinta on aina ollut saksalaisille vaikea, koska heidän on usein pitänyt valita vain kahdesta: katolinen kirkko vai luterilainen, sosiaalidemokraatit vai kristillisdemokraatit, ydinvoima vai hiilivoima jne.
Suomessa valinta on vaaleissa jopa tuskaista. Joensuussakin on reilut 400 ehdokasta, jotka edustavat 10 eri aatesuuntausta. Yleensä äänestäjät vitkuttelevat päätöstään aina viimehetkeen saakka. Siitä kertoo mm ennakkoäänestyksen osallistuminen. Vain joka neljäs käy ennakkoon äänestämässä.
Politiikan tutkijat ovat aina olleet kiinnostuneita siitä, miten äänestyspäätös syntyy. Aivan viime aikoina on myös otettu mukaan ehdokkaan yleisilme ja esiintyminen. Näyttää siltä, että juuri noilla on paljon vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen.
Eräiden tutkimusten mukaan äänestäjät voidaan jakaa seitsemään eri ryhmään.
1.Vakaat
Suurin äänestävien ryhmä on vakaat. He ovat niitä, jotka tietävät jo kaksi, kolme kuukautta ennen, ketä äänestävät ja miksi äänestävät. Viime eduskuntavaaleissa sanotaan, että näitä vakaita oli yli 40% kaikista äänestäneistä. Näiden vakaiden äänet menevät periaatteessa tutuille ja turvallisiksi koetuille puolueille. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että kokoomuksella, sosiaalidemokraateilla, kristillisdemokraateilla on aina muutama satatuhatta varmaa äänestäjää. Tuli vaikka lunta tupaan, puoluetta äänestetään. Tuohon uskollisuuteen ei vaikuta mitenkään se, miten puolue on toiminut tai millaisia kannanottoja asioihin on otettu. Vakaat äänestävät puoluetta.
2 Vaihtajat
Eri mielipidetutkimukset osoittavat, että aina on vaihtajia. He tietävät menevänsä äänestämään, ovat kenties jo valinneet ehdokkaan, mutta viime metreillä vaihtavat kantaansa. Tätä tapahtui mm edellisissä presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Vaihtaja vaihtaa huonon kampanjan takia tai siihen, miten edustaja on käyttäytynyt.
Kannattaa siis suunnitella kampanjansa hyvin.
3. Viipyjät
Viipyjät ovat edelleen äänestäjiä, mutta eivät osaa yksinkertaisesti tehdä päätöstä. Näitä viipyjiä on noin 5% kaikissa äänestäjistä.
Viipyjiin vaikutetaan haastatteluilla, lehtijutuilla, ilmoittelulla ja vaalikeskusteluilla. Viipyjiin vaikutetaan etupäässä asiallisella esiintymisellä. Mudanheitolla vaikutetaan taas vaihtajiin.
4. Herääjät
Herääjät ovat niitä, jotka alunperin päättivät jättää äänestämättä, mutta havahtuivat johonkin ehdokkaaseen.
Kuuluisin herättäjä liennee SMP:n Veikko Vennamo ja nykyisin perussuomalaisten Timo Soini. Herääjiä on myös yllättävän paljon. Heitä sanotaan olevat noin 5%. Kun katsoo viimeisiä gallupeja, on Soini saanut herätyspuheensa pidettyä. ”Rognoosit” osoittavat nousua, sanoisi Vennamo. Yleensä herättäminen ei onnistu kuin todella räväkällä otteella. Herääjät ja viipyjät ovat mielipidelaitoksille todella suuri tuska. Heidän mielipiteistään ei voi mennä takuuseen.
Otetaan tähän vielä yksi oiva esimerkki, kuinka herääjät voivat vaihtaa koko maan poliittisen suunnan. Viime eduskuntavaaleissa bussilastillinen ihmisiä ratkaisi, kummasta tulee suurempi eduskuntapuolue: Kokoomus vai Keskusta. Keski-Suomen viimeinen edustajapaikka meni noin 40 äänen turvin kepulle. Jos kokoomuksen kandidaatti olisi saanut tuon bussilastillisen ääniä, olisi pääministeripuolue vaihtunut. Siksi jokainen ääni on tärkeä.
5. Salaajat
Suuri joukko äänestäjistä ei koskaan kerro ketä aikoo äänestää. Yleensä salaajien määrä on noin 10%. Tuolla kymmenellä prosentilla valitaan mm Joensuun valtuustoon 7-9 valtuutettua.
Tutkijoita tämä tietysti raivostuttaa, mutta vaalisalaisuus on vaalisalaisuus. Salaajat käyvät kuitenkin äänestämässä kansalaisvelvollisuudesta. On vielä se aika Joensuussa ja koko Suomessa, että ei uskalleta kertoa äänestävänsä kommunistia. Näin se vaan on.
6 Luopujat
Yleensä äänestämättä jättäneet leimataan nukkuviksi. Mutta näin ei ole. Tuo ryhmä jaetaan kahteen eri joukkoon: luopujat ja nukkujat.
Luopujien piti alunperin mennä äänestämään, mutta suunnitelmat muuttuivat. Jollekin tuli aivan ylitsepääsemätön este tai vaiva päästä äänestämään olisi ollut liian suuri. Arvioidaan, että näitä viimehetken luopujia on noin 10% kaikissa äänioikeutetuista eli 30% nukkuvien joukoista. Luopujat heittävät pyyhkeen kehään, ja sanovat: mitä se tointaa, olokuusa. Samat ne päättää kuitenkin. Mikkään ei muutu.
Mielessään he toivovat muutosta, mutta aivan viime metreillä joku este estää heitä lähtemästä uurnille. Tätä ongelmaa ratkaistaan kehittämällä mm sähköistä äänestämistä sekä sillä, että ennakkoäänestyspisteitä viedään kauppakeskuksiin.
7 Nukkujat
Viime kunnallisvaaleissa Joensuu oli nukkuvien paratiisi. Lähes 50% jätti äänestämättä. Nukkujat eivät ole kiinnostuneita äänestämisestä. Jos nukkujista saataisiin vaikka 30% äänestämään ja äänestämään uusia henkilöitä, olisi Joensuun valtuusto ihan toisenlainen.
Vaalimainonnan
rooli
Vaalimainonta on yksi vaikein mainonnan laji. Suomessa on vakiintunut käytäntö, että ehdokas laittaa kuvansa, numeronsa ja muutaman väittämän. Etenkin sosiaalidemokraatit käyttävät myös ns kannattajalistaa ilmoituksissaan. Vaalimainonta hyvin harvoin jos koskaan puhuttelee edellämainittuja eri äänestäjäryhmiä. Juuri siinä vaalimainonnan heikkous onkin. Tyypillisemmin vaalimainonnan tekee ehdokas itse ja häntä avustaa työssä lehden ilmoituslatoja, jolla ei usein ole mitään hajua kohderyhmäajattelusta. Näillä eväillä sitten ilmoitellaan itsestä. Pienikin asiantuntija-apu olisi hyväksi, mutta sitä ei saada, koska siitä ei haluta maksaa.Räväkällä kampanjoinnilla ja omaperäisillä ideoilla vaalityö voi kantaa jopa suurenkin hedelmän.
Joensuussa valitaan 59 valtuutettua 2017 vaaleissa ja ehdokkaita on noin 400. Suurin ryhmä tällä hetkellä on SDP ja toiseksi suurin Keskusta.