Olen saanut olla mukana kuluvan valtuustokauden kaupunginhallituksessa ja Yrityskiinteistön hallituksessa. Teollisuuden osalta olemme onnistuneet kohtuullisesti, Green Park-yrityspuisto Penttilässä on laajentunut merkittävästi, ja sinne on sijoittunut kymmenkunta uutta yritystä, kaupungin rakentamiin toimitiloihin. Rantakylän ostoskeskus on saamassa kokonaan uuden päivittäistavarakaupan ja kaikille aiemmin toimineille yrityksille on saneerattu toimitilat kadunvarren liikerakennukseen. Tämä ei kuitenkaan riitä, tarvitaan lisäponnistuksia.
Joensuun keskusta näivettyy. Osasyynä siihen on kadunvarsipysäköinnin puuttuminen, autoilun hankaloittaminen, sanalla sanoen; asiakkaiden hylkiminen. Moni äänestää autollaan, sinne missä asiointi on halvempaa, helpompaa ja sujuvampaa. Helpotusta tähän saadaan vasta toripysäköinnin valmistuttua, mutta sinne asti emme voida odottaa. Mitä voimme tehdä? Kannattaa harkita, tunnin maksutonta pysäköintiä, palveluja kauempaa hakemaan tulleille kaupunkilaisille esim. Tuupovaarasta, Kiihtelysvaarasta, Uimaharjusta, Enosta tai vaikkapa Hammaslahdesta. Meidän on saatava lisää ihmisiä, keskustaan asioimaan. Kokeilu ei maksa mitään, ajan voi osoittaa pysäköintikiekolla. Parhaat ideat ovat usein hyvin yksinkertaisia, jopa ilmaisia. Kun kauppa saadaan käymään, raha jää tänne, eikä tarvitse ajaa Kuopioon asti. Koko kaupunki hyötyy.
Nyt kun päivähoito- ja koulupalveluista on tullut uudessa organisaatiossa hyvinvointia, voidaan tarkastella miten on onnistuttu? Sisäilmaongelmat tulivat, sittenkin yllätyksenä, kaikille. On selvää, ettei kenenkään pidä tai tarvitse opiskella epäterveissä tiloissa. Niin hurjalta kuin se kuulostaa, ensimmäinen uusi päiväkoti, kahteenkymmeneen vuoteen, tehtiin Noljakan Sinkkolaan. Sen perästä tahti on ollut kiivasta, Penttilän, Linnunlahden, Kettuvaaran ja Kanervalan, muutamia mainitakseni. Maksuton varhaiskasvatus on yhtä tärkeä tavoite kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Panostukset tänne maksavat itsensä takaisin korkojen kera, kun lasten hyvinvointi antaa entistä paremmat eväät tulevaisuuteen.
Koulujen kanssa on käynyt aivan samoin. Ennen vielä peruskorjattiin, mutta nyt ei elinkaarensa päässä olevia rakennuksia korjata, vaan rakennetaan kokonaan uutta. Nepenmäelle, Rantakylään, Karhumäkeen ja Karsikkoon . On toki hienoa saada uudet ajanmukaiset koulutilat, mutta sitäkin tärkeämpää on laadukas opetus, pienet ryhmäkoot ja tarvittavat välineet. Oppilaskohtaista tarvikemäärärahaa nostettiin tälle vuodelle +300.000€. Joensuussa tulee varmistua riittävistä resursseista myös tulevaisuudessa. Opetukseen kannattaa satsata. Joensuu on koulukaupunki. Uutta sykettä saadaan sillä, kun esim. keskustan kehittämisessä kuullaan siellä toimivien yritysten ääntä herkemmin ja tarkemmin kuin tähän asti, mutta myös palvelujen tarvitsijoiden eli ihan meidän tavallisten asukkaiden mielipiteitä. Vain kaavoituksessa tämä on ymmärretty. Siellä kaikilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä, jo valmisteluvaiheessa. He myös järjestävät kuulemistilaisuuksia, joihin kaikki tervetulleita. Se on aito dialogia, johon muussakin kaupungin toiminnassa tulisi pyrkiä. Vain ottamalla kaupunkilaiset mukaan päätöksentekoon kaikilla osa-alueilla, onnistumme kehittämään kaupunkia, asukkaiden haluamaan suuntaan. Sen pitää olla yhteinen tavoitteemme.
Jussi Wihonen
kaupunginhallituksen 2.varapuheenjohtaja, valtuutettu
Yrityskiinteistö Oy, hallituksen puheenjohtaja
Jussi Wihonen
KTM, ekonomi