Joensuun oopperayhdistys ei haasteita pelkää. Vaikka yhdistyksessä on jäseniä alle 300, se päätti tuottaa Giuseppe Verdin Rigoleton, yhden oopperakirjallisuuden suurimmista helmistä.
Rigoletto on Giuseppe Verdin kolminäytöksinen ooppera, jonka libreton on kirjoittanut Francesco Maria Piave. Libretto perustuu Victor Hugon näytelmään Le roi s’amuse (Kuningas huvittelee). Teos sai ensi-iltansa Venetsiassa La Fenice -teatterissa 11. maaliskuuta 1851. Rigoletto on Verdin ”romanttisen trilogian” ensimmäinen ooppera. Yhteistä näille kaikille teoksille oli yhteiskunnan hylkimä keskushenkilö sekä heidän musiikillinen erottuvuutensa edellisistä oopperoista; Rigolettossa rujo kyttyräselkä hovinarri, Trubaduurissa mustalaisnainen Azucena ja La Traviatassa kurtisaani Violetta Valéry. Nämä ”romanttisen trilogian” teokset kuuluvat nykyisin jokaisen oopperatalon perusohjelmistoon.
Oopperan synty
Verdi valitsi v. 1850 libretisti Francesco Maria Piaven kanssa aiheeksi Victor Hugon näytelmän Le Roi s’amuse ennen kuin oli säveltänyt Stiffelion. Näytelmän perusajatuksen mukaan hovinarri halusi tappaa koko valtakunnan hallitsijan. Libretto valmistui lokakuussa ja joulukuussa Venetsian oopperan La Fenicen johtaja Carlo Marzari kirjoitti Verdille ilmoittaen, että ”moraaliton ja säädytön” La Maledizione libretto ei läpäissyt sensuuria. Piave kirjoitti uuden version nimeltä Il Duca di Vendome. Nyt valtakunta vaihtui Mantovan herttuakunnaksi mutta juoneen jäi epäloogisuuksia. Sensuuri ja La Fenicen johto hyväksyivät muutoksen, mutta Verdi ei ollut siihen tyytyväinen. Juonen ristiriitaisuudet korjattiin ja muun muassa päähenkilö Triboulet muutettiin Rigolettoksi. Verdi sai tahtonsa läpi ja päähenkilöstä tuli kyttyräselkäinen hovinarri. Rigoletto sävellettiin 40 päivässä v. 1851. Teos sai lopullisen hyväksymisen sensuurilta vain 4 viikkoa ennen aiottua ensi-iltaa. Esitys oli täydellinen menestys.
Suomessa Rigoletto sai ensiesityksensä Helsingissä vuonna 1879, suomeksi käännettynä se esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1917.
Musiikki
Verdi laittoi kirouksen koko oopperan teemaksi. Se on alkusoitossa ja jokainen näytös päättyy kiroukseen. Oopperan juoni on looginen ja selkeä, keskushenkilöt ovat kuvatut hienosti ja elävästi, kaikilla heillä on omat huippuhetkensä. Ainoa päähenkilöistä, jolla ei ole omaa aaria on Maddalena. Hän on kuitenkin tasavertaisena mukana III näytöksen kvartetissa. Verdin kekseliäisyyttä kuvaa myös III näytöksen myrskykohtauksessa näyttämöntakainen kuoro, joka humisee tuulena. Musiikillisesti ooppera etenee intensiivisesti ilman taukoja ja se on täynnä hienoja ja mieleenpainuvia aarioita ja duettoja. Kolmas näytös on kokonaisuudessaan täydellinen ja sen helmenä on kvartetti Bella figlia dell’amore.
Rigoletto tarjoaa kolmelle pääroolin esittäjälle paljon mehukasta laulettavaa, Erityisesti baritoneille Rigoleton rooli on aina ollut eräänlainen mittapuu. Kaikkien aikojen kuuluisin Rigoletto oli ehkä italialainen Tito Gobbi, joka myös vanhoilla päivillään opetti roolin tulkintaa Suomen kuuluisimmalle Rigoletolle, Usko Viitaselle. Muita kuuluisia Rigolettoja ovat olleet Titta Ruffo, Giuseppe De Luca, Leonard Warren, Sherrill Milnes, Renato Bruson sekä Leo Nucci. Gildan, Rigoleton tyttären, roolista muistetaan mm. Lina Pagliughi, Joan Sutherland, Anna Moffo, Maria Callas ja Renata Scotto. Mantuan Herttua on kuuluisimpia tenorirooleja mieleenpainuvine aarioineen. Ehkä parhaiten Herttuan roolista muistetaan Luciano Pavarotti, jonka tunnusaarioihin kuuluisa ”La donna è mobile” kuului. Muita kuuluisia herttuoita ovat olleet mm. Enrico Caruso, Jussi Björling, Giuseppe di Stefano ja Alfredo Kraus.
Joensuussa Rigoletto täytti salit.